lauantai 30. marraskuuta 2013

Horisontti

Missä mietinkään koskaan syvällisempiä, kuin portailla istuessani?


Siinä minä taas istuskelin portailla oveni edessä. Katselin taivaalle ja etsin tuttuja tähtikuvioita tai revontulia. En löytänyt kumpiakaan vaikka karhun kyllä pitäisi näkyä tähän vuodenaikaan suoraan edessä ylhäällä ja pakkaslukemat olivat mielestäni sitä luokkaa, että varmasti taivas leimuaisi edes pikkaisen. Vaan ei.

Ehkä tämä on taas niitä päiviä kun pitäisi vain katsella jalkoihinsa. Saattaisi vaikka löytää maasta jotain hyödyllistä.

Ystäväni tuli pyörähtämään luonani kaupunkikiertelyn jälkiin. Taisin juuri mainita, että on välillä mukava tuijotella taivaalle; voi nähdä vaikka tähdenlennon.
"hmmh..", hän totesi katsahtaen taivaalle ja luoden sitten taas katseensa eteenpäin.
"Kato, hiiri!" hän tokaisi hetken päästä ja osoitti jalkoihinsa. Kesti jonkun aikaa tajuta, ettei hän tarkoittanut sitä juustonpersoa, karvaista yksilöä vaan Douglas Engelbartin keksimää näppärää kapistusta. Nappasimme sen mukaan ja totesimme täysin toimivaksi ja hyväksi jatkeeksi läppärilleni.

Mitä minä portailla istuskellessani sitten tuumailin?
Taivaalle tiirailu antaisi toiveen per tähdenlento, mutta maasta voisi löytää vaikka lottokupongin. Kumman lunastaminen jännittäisi enemmän? Vai riippuisiko se siitä, mitä toivoi, vai siitä, kuinka iso potti tällä viikolla on jaossa?
Tai jos tähdenlennon nähtyään toivoisi lottovoittoa niin eikö olisi ikävää, jos toive toteutuisi siinä muodossa, että lottokuponki olisi jalkojesi juuressa, muttet huomaisi sitä, koska innoissasi tuijottelisit vain taivaalle seuraavan tähdenlennon toivossa?
Tai entä jos pitäisit katseesi tiukasti maassa, etkä näkisi taivaalla häivähtävää valopilkkua ja osaisi sillä hetkellä toivoa koko lottovoittoa, niin olisiko mahdollista silti löytää se lottokuponki?
Vai irvaileeko universumi kustannuksellamme? Entä jos mahdollisuus olisikin olemassa jos vain tajuaisi katsoa oikealla hetkellä oikeaan paikkaan ja jos se mahdollisuus vaan katoaisi samalla hetkellä kun teet virheliikkeen? Täytyisikö siis olla todella onnekas, ettei tekisi virheitä vaan näkisi sen tähdenlennon, löytäisi sen lottokupongin ja voittaisi sen 13 miljoonaa?

Pääni räjähtää.

Parasta lienee katsoa vain suoraan horisonttiin eli nähdä yhtäaikaa taivas ja maa. Silloin kai olisi paras mahdollisuus löytää mitä vain?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti